Tämä artikkeli on alunperin julkaistu Projektiammattilaiset ry:n Projektimaailma 1/2021 -lehdessä. Artikkelia on päivitetty.
Projektin onnistumisen kriteerit
Projektin onnistumista eli laatua määritetään perinteisesti projektikolmion kolmen ulottuvuuden avulla. Ulottuvuuksista kaksi eli kustannukset ja aika ovat helposti mitattavina hyvin konkreettisia ymmärtää. Projektikolmion kolmas ulottuvuus onkin sitten se vaikeampi ja siihen liittyvät ongelmat vaikuttavat myös projektin aikatauluun ja kustannuksiin. Tätä kolmatta ulottuvuutta kutsutaan usein projektin laajuudeksi. Teoriassa projektin laajuus tarkoittaa kaikkia niitä aktiviteetteja, joista projektin on suunniteltu koostuvan.
Oman kokemukseni perusteella näyttää siltä, että tuotekehitystä sisältävän projektin laajuuden määritys epäonnistuu usein sen takia, että projektin suunnitteluvaiheessa olennaisia aktiviteetteja jää tunnistamatta. Laajoissa ja kompleksissa tuotekehitystä sisältävissä projekteissa syynä on usein vajavainen ymmärrys sidosryhmien tarpeista tai tarpeiden täyttämiseen kehitettävän tuotteen toteutuksesta.
Systems Engineering
Systems Engineering on poikkitieteellinen lähestymistapa, jonka tavoitteena on tuottaa onnistuneita ihmisen tekemiä järjestelmiä soveltamalla järjestelmäajattelua ja järjestelmäteoriaa teknologiaa sisältävien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen (INCOSE, 2020).
Järjestelmäajattelun keskeinen periaate on holismi, jota voidaan kuvata Aristoteleen ajatuksella, että kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Järjestelmä on kokonaisuus, jota ei ole mahdollista jakaa toisistaan riippumattomiin osiin. Järjestelmän keskeiset ominaisuudet syntyvät sen osien vuorovaikutuksesta eli näitä järjestelmätason keskeisiä ominaisuuksia ei ole millään sen yksittäisellä osalla (Ackoff, ei pvm).
Holismin lisäksi toinen järjestelmäajattelun keskeinen periaate on järjestelmän koko elinkaaren huomioiminen. Kuvan 2 elinkaarikustannusmallista voidaan nähdä se, että tuotekehitysprojektin alkuvaiheessa tehdyt päätökset vaikuttavat merkittävästi tuotteen elinkaarikustannuksiin. Tämän takia on perusteltua varata projektisuunnitelmassa riittävä aika ja resurssit konsepti- ja määrittelyvaiheen töille.
Systems Engineering lähestymistapa vaikuttaa projektin onnistumiseen eli sen laatuun kahdella tapaa:
- Ongelman ymmärtäminen: Parantaa ymmärrystä mitkä tuotteen ominaisuudet ovat sidosryhmien kannalta keskeisiä, jotta niiden saavuttamisen kautta projekti ja tuote olisivat onnistuneita.
- Ratkaisun ymmärtäminen: Määritellä tuotteen kehittämiseen ja toteuttamiseen tarvittavat projektin aktiviteetit siten, että projektiriskit saadaan minimoitua aikataulu- ja kustannusreunaehdot huomioiden.
Systems Engineering vs. laadunhallinnan periaatteet
ISO/IEC/IEEE 15288:2015 Systems and software engineering — System life cycle processes -standardi[1] esittää Systems Engineering -prosessiviitekehyksen, jonka määrittämien prosessien avulla on mahdollista määritellä, kehittää ja toimittaa onnistuneita tuotteita ja palveluita huomioiden niiden koko elinkaari. ISO 15288 -standardi määrittelee kullekin prosessille sen onnistuneen toteutuksen tulokset sekä ylätasolla toiminnot ja tehtävät, joita yleensä tarvitaan prosessin tulosten aikaansaamiseksi. (ISO, 2015)
ISO:n laatustandardeista vastaava tekninen komitea on määrittänyt laadunhallinnalle seitsemän perusperiaatetta ja näille kullekin esimerkkejä tyypillisistä toimenpiteistä (ISO, 2015). Alla olevassa taulukossa on esitetty yhteenveto laatimastani vertailusta laadunhallinnan periaatteiden ja ISO 15288 -standardin prosessien välillä.
| Laadunhallinnan periaate | Vastaavuus | Liittyvät ISO 15288 prosessit |
| Asiakaskeskeisyys | Vahva | Tekniset prosessit -ryhmä |
| Johtajuus | Melko heikko | Laadunhallintaprosessi Henkilöresurssien hallintaprosessi Infrastruktuurin hallintaprosessi Elinkaarimallin hallintaprosessi Projektin suunnitteluprosessi |
| Sitoutuminen ihmisiin | Heikko | – |
| Prosessimainen lähestymistapa | Keskivahva | Laadunhallintaprosessi Henkilöresurssien hallintaprosessi Infrastruktuurin hallintaprosessi Elinkaarimallin hallintaprosessi Tietämyksenhallintaprosessi Riskienhallintaprosessi |
| Parantaminen | Keskivahva | Laadunhallintaprosessi Laadunvarmistusprosessi Henkilöresurssien hallintaprosessi Elinkaarimallin hallintaprosessi Mittausprosessi Projektin arviointi- ja ohjausprosessi |
| Näyttöön perustuva päätöksenteko | Keskivahva | Päätöksenhallintaprosessi Mittausprosessi |
| Suhteiden hallinta | Keskivahva | Laadunhallintaprosessi Mittausprosessi Hankintaprosessi |
Taulukko 1. Yhteenveto vertailun tuloksista laadunhallinnan periaatteiden näkökulmasta
Johtopäätökset
ISO 9000 -laadunhallintaperiaatteista suuri osa on mahdollista toteuttaa ISO 15288 -standardin kuvaamien Systems Engineering -prosessien avulla. Näin ollen Systems Engineering -lähestymistapa tarjoaa hyvän lähtökohdan organisaation laatujärjestelmää kehitettäessä tai vaativan yksittäisen tuotekehitystä sisältävän projektin toteutuksen suunnittelussa.
Projektiammattilaiset ry:n Systeemiajattelu -teemaryhmässä käsitellään Systems Engineering -teemoja, joten jos aihe kiinnostaa, niin tervetuloa mukaan ryhmän toimintaan. Teemaryhmän toiminta toteutetaan yhteistyössä INCOSE:n suomalaisen osaston eli FINSE ry:n kanssa.
Viittaukset
Ackoff, R. L. (ei pvm). Systems thinking. Noudettu osoitteesta https://www.youtube.com/watch?v=EbLh7rZ3rhU
INCOSE. (2020). www.incose.org. Noudettu osoitteesta International Council on Systems Engineering: https://www.incose.org/
ISO. (2015). ISO/IEC/IEEE 15288:2015 Systems and software engineering — System life cycle processes. International Organization for Standardization.
ISO. (2015). Quality Management Principles. International Organization for Standardization.
NASA. (2016). NASA Systems Engineering Handbook, Revision 2. National Aeronautics and Space Administration.
[1] Lokakuussa 2020 julkaistu myös suomeksi SFS-standardina
Systems Engineering Basics3 päivääLisätietojaSystems Engineering Eye-Opener 1 päiväLisätietoja
Previous
Next
